Ettäkö ei ollenkaan työhakemusta!

Olen tähän mennessä ehtinyt kerätä saksalaisesta rekrytoinnista kokemusta pöydän molemmilta puolilta. Prosessien kulku on aika samantyyppinen kuin Suomessakin. Osalla yrityksistä homma toimii paremmin ja osalla taas vähän heikommin. Samalla olen kuitenkin tehnyt yhden ilahduttavan huomion hakutapojen eroista: hakijalta ei olekaan pakko vaatia tuntejen uurastusta yhden työtehtävän hakemiseksi! Useat yritykset ja rekrytointisivustot nimittäin ovat päätyneet tarjoamaan varsin helppoja työnhakuväyliä.

Käytännössä hakupapereiden lähetys toimii usein näin: Klikkaa hae. Kirjoita nimi ja sähköpostiosoite. Liitä CV. Kirjoita saateteksti (jos haluat). Paina lähetä. Kiitos ja onneksi olkoon, olet juuri hakenut työpaikkaa yrityksestämme!

Nopeaa, eikö.

Mutta hetkinen, missä vaatimus hakukirjeestä luuraa? Aivan oikein, pelkkä CV todellakin riittää. Hakemuksen saa liittää mukaan, halutessaan. CV on kuitenkin ainoa pakollinen dokumentti lähetettäväksi. No jopas jotakin!

Mielestäni käytäntö on loistava ja se voitaisiin hyvin ottaa laajemmin käyttöön myös Suomessa, vähintään osalla aloista. Esimerkiksi ohjelmistokehittäjän tai koneinsinöörin tarvitsee harvemmin olla kirjallisuuden nobelisti, vaikka sitäkin toki saa olla. Kirjallisia lahjoja tärkeämpää on silti osaaminen ja asiantuntemus työtehtävässä. Markkinointi- ja viestintätehtävissä sitä vastoin voi ihan oikeastikin olla työnantajalle hyödyllistä saada kirjoitusnäyte hakupaketin mukana. Senkin tosin voisi periaatteessa korvata työnäytteillä tai portfoliolla.

Rekrytoin itse työkseni softakehityksen osaajia enkä nykyään enää koskaan pyydä heitä kirjoittamaan hakemusta. CV riittää hyvin, minkä kerron suoraan jo ilmoituksissakin. Jos tekninen tausta on kiinnostava, soitan ja kysyn lisää.

työhakemuksen lähettäminen

Rekrytoijan päiväuni vai painajainen?

Hakemukseton haku lienee monen työnhakijan unelma. Sillä on kuitenkin rekrytoijien kannalta myös varjopuolensa. Sen takia voin kuvitella, että osa rekrytoijista on tässä vaiheessa ehtinyt jo älähtää: ”sittenhän kuka vaan hakee mitä vaan ja se ylimääräisen työn määrä on ihan loputon!”

Kyllä, lisää hakijoita on luvassa. Ja helppo hakuprosessi madaltaa kynnystä hakea myös niille, jotka eivät pala halusta saada juuri kyseistä paikkaa. Itse asiassa myös niille, jotka läiskivät toiveikkaasti hakemuksia ihan mihin tahansa tehtävään soveltuvuusvaatimuksiin tutustumatta.

Varmasti jokaiselta meistä on jäänyt joskus kiinnostava paikka hakematta, koska aikaa hakemuksen kirjoittamiseen ei ole järjestynyt ja ilmoitus on jäänyt odottelemaan parempaa päivää jo kauan sitten unohdetulle välilehdelle.

Osa rekrytoijista saattaa pelätä, että vanha hyvä konsti karsia vähiten soveltuvat hakijat hakukirjevaatimuksilla ja pitkillä lomakkeilla vaihtuu tolkuttomaan CV-pinoon. Ja kyllä, juuri niin saattaa käydä. Tämä tolkuton CV-pino kuitenkin tulee sisältämään myös paljon vaatimukset täyttäviä hakijoita. Niitä, joilla ei ole aikaa tai kiinnostusta viilata iltamyöhään mainospuhetta tehtäviin, joihin hakemus ei välttämättä anna yhtään mitään. Ja jotka tästäkin huolimatta ovat mitä varteen otettavimpia vaihtoehtoja. Varmasti jokaiselta meistä on jäänyt joskus kiinnostava paikka hakematta, koska aikaa hakemuksen kirjoittamiseen ei ole järjestynyt ja ilmoitus on jäänyt odottelemaan parempaa päivää jo kauan sitten unohdetulle välilehdelle.

Ja toisaalta, hakukirjeiden määrän väheneminen tarkoittaa rekrytoijalle lyhyempiä lukupaketteja ja siltä osin aikaa siis säästyy. Voitetulla ajalla voi vaikka sitten soittaa entistä useammalle hakijalle ja kysyä, että mikä siinä paikassa oikein kiinnostaa, kun ei vielä CV:stä selvinnyt.

Työmarkkinoiden ero

Miksi Suomessa hakemus on vakio ja Saksassa ei?

Itse näen eron kuvaavan kiinnostavasti työmarkkinatilanteita. Saksassa on herätty siihen, että tietyillä aloilla kysyntää on enemmän kuin tekijöitä. Ei pelkästään parhaista osaajista, vaan ylipäätään osaajista taistellaan. Ei ole varaa kuvitella, että harvat hakijat käyttäisivät kallisarvoista vapaa-aikaansa hakukirjeiden rustaamiseen ja pitkien hakukaavakkeiden täyttämiseen. Työnantajan tulee olla jokaisesta hakijasta kiitollinen. Hakijoita tulee todennäköisemmin silloin, kun työnantaja ja tehtävä ovat kiinnostavia sekä hakeminen on helppoa ja nopeaa. Yksinkertaisuudessaan.

Taloudellisen laskukauden aikaan polvillaan anelee työnhakija ja nousukautena taas työnantaja. Ehkä siksi Suomessa tämä tuleva rekrytoinnin trendi vielä odottelee H-hetkeään. Toisaalta kilpailu kovimmista osaajista on tälläkin hetkellä kova. Myös hakijakokemuksesta ja työnantajakuvasta puhutaan paljon. Niiden arvo aletaan hiljalleen ymmärtää ja yritys toisensa perään herää miettimään omaa imagoaan työnantajana. Logiikka on muuttumassa vaatimusten asettamisesta houkuttelustrategian suunnitteluun.

Ehkäpä siksi muutos on lähempänä kuin aavistammekaan.

Mainokset

2 vastausta artikkeliin “Ettäkö ei ollenkaan työhakemusta!

  1. 1. CV (ansioluettelo) 2. Hakemus 3. Palkkatoivomus 4. Viimeinen hakuaika
    Nämä neljä kohtaa ovat perinteisesti kuuluneet työpaikkailmoituksen lopputekstiin. Viime vuosina ollaan kuitenkin ”lipsuttu” tästä perinteisestä kaavasta ja koko prosessi on keskittynyt CV:n ja palkkatoiveen toimittamiseen ilmoittajalle (potentiaalinen työnantaja tai rekrytointifirma). CV on mielestäni päädokumentti, joka hyvin laadittuna eli sisältäen mm. valokuvan, Yhteenveto/Summary-osion ja maininnan Linkedin-profiilista, kattaa myös normihakemuksen. Hakemusdokumentti voi olla vain lyhyt saatesanoma.
    Hakuaikaa ei enää välttämättä täsmällisesti ilmaista vaan yhä useammin todetaan, että hakemukset käsitellään välittömästi ja potentiaalisiin hakijoihin ollaan yhteydessä pian. Toinen juttu onkin sitten, että kuinka pian tämä käsittelyprosessi käytännössä etenee? Useissa tapauksissa luvattoman tehottomasti.

    Tykkää

    1. Kiitos ajatuksistasi Tom! Nimenomaan hyvin laadittuna CV voi olla tiivis ja informatiivinen paketti, josta yksinään käytettynä parhaimmillaan saattaa selvitä myös joitakin kysymyksiä, joita hakemuksessa usein esitellään.
      Kiinnostava havainto tuo viimeisen hakuajan ilmoittamatta jättäminen. Itse pidän parhaana käytäntönä ilmoittaa heti työpaikkailmoituksessa tai hakemuksen vahvistamisviestissä milloin hakijoille ollaan palaamassa asiaan ja mitä prosessin vaiheita on luvassa. Tämä sitouttaa myös työnantajaa/rekrytoijaa etenemään aikataulussa. ”Pian” on aika laaja käsite.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s