Big five – viisi persoonallisuuden ydinpiirrettä. Tunnista itsesi!

Professori Vesa Routamaa peräänkuulutti vasta Ylen artikkelissa persoonallisuuserojen tunnistamista työelämässä. Hänen mukaansa epäonnistuminen erojen tunnistamisessa ja niiden mukaisesti käyttäytymisessä aiheuttaa tyytymättömyyttä työpaikoilla. Tällä kertaa esittelenkin persoonallisuudenpiirteitä kuvaavan Big Five -mallin, joka tukee näiden erojen havaitsemisessa.

Persoonallisuus ja Big Five -piirremalli

Psykologiassa kuvataan persoonallisuutta psyykkisten ominaisuuksien melko pysyväksi kokonaisuudeksi. Arkikielellä puhutaan luonteesta, mutta laajassa mittakaavassa katsottuna persoonallisuuden voidaan nähdä sisältävän myös niin minäkäsityksen, itsetunnon, maailmankuvan, arvot kuin temperamentinkin. Persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat synnynnäiset tekijät kuten geeniperimä ja temperamentti sekä ulkoiset tekijät kuten kasvuympäristö, elämäntapahtumat, traumat sekä ihmissuhteiden ja vuorovaikutuksen laatu.

Psykologian tutkimuksen ehkä eniten tutkittu yhteenveto persoonallisuudenpiirteistä kulkee nimellä Big Five, joka on viiden faktorin malli kulttuuri- ja sukupuoliriippumattomista persoonallisuudenpiirteistä. Big Five ei ota kantaa siihen, miten ihmiset ajattelevat, vaan kuvaa persoonallisuutta tosiasiallisen käyttäytymisen näkökulmasta. Big five -mallin viisi piirrettä ovat ekstroversio, neuroottisuus, tunnollisuus, sovinnollisuus ja avoimuus, joilla kullakin on alapiirteitä, jotka myös esittelen alla. Nämä viisi piirrettä tai ulottuvuutta voidaan nähdä jatkumoina tai asteikkoina, joiden eri kohtiin yksilö sijoittuu riippuen omista taipumuksistaan. On siis hyvä huomata, että kyse ei ole piirteiden joko-tai-asettelusta, vaan useimmiten ihmiset sijoittuvat ennemmin keskemmälle kuin ääripäihin asteikoilla. Seuraavissa kuvauksissa korostuvat nimenomaan ääripäiden ominaisuudet eli ominaisuus on harvoin niin vahva yksilössä kuin kuvauksen perusteella voi kuulostaa.

Big Five Viisi Suurta persoonallisuuden piirrettä

Big Five – Viisi suurta

Ekstroversio (extraversion). Ekstroversiolla kuvataan yksilön ulospäinsuuntautuneisuutta. Sen alapiirteitä ovat lämminhenkisyys, seurallisuus, itsevarmuus, aktiivisuus, jännityshakuisuus ja iloisuus. Esimerkiksi seurallinen nauttii uusiin ihmisiin tutustumisesta ja itsevarma on mielellään johtajana sekä pitää kiinni oikeuksistaan, kun taas aktiivinen pursuaa energiaa. Tällaisissa tapauksissa ekstroversion piirre on yksilössä vahva. Ekstraversio saattaa näkyä myös huomionhakuisuutena ja itsekeskeisyytenä. Vastakohta ekstroversiolle on introversio, jonka korostuessa yksilö muun muassa toimii mieluummin yksin, jää mielellään taka-alalle, toimii rauhallisesti ja on vakavampi.

Neuroottisuus (neuroticism). Neuroottisuudella tarkoitetaan yksilön tunne-elämän tasapainoisuutta sekä suhtautumista uhkiin ja vaaroihin. Sen alapiirteitä ovat ahdistuneisuus, vihamielisyys, masentuneisuus, alemmuudentuntoisuus (itsensä tarkkailu), impulsiivisuus ja haavoittuvuus. Kun yksilön neuroottisuuden taso on korkea, hän kokee helposti kielteisiä tunteita. Esimerkiksi ahdistuneisuuteen liittyy hermostuneisuus, kun taas vihamielinen loukkaantuu usein ja tuntee katkeruutta. Alemmuudentuntoinen on vaivautunut toisten seurassa ja impulsiivisen on vaikea vastustaa kiusauksia. Kun neuroottisuuden taso on matala, yksilö on tunne-elämältään tasapainoinen ja yleisesti ottaen tyytyväinen itseensä ja elämäänsä. Hän on myös vapautunut toisten seurassa sekä pystyy hallitsemaan tunteensa paremmin.

Tunnollisuus (conscientiousness). Tunnollisuudella kuvataan yksilön järjestelmällisyyttä, suunnitelmallisuutta ja päättäväisyyttä. Sen alapiirteitä ovat kyvykkyys, järjestelmällisyys, itsekuri, harkitsevuus, velvollisuudentuntoisuus ja päämääräsuuntautuneisuus (saavutuksiin pyrkiminen). Esimerkiksi kyvykäs henkilö on harkitsevainen ja pystyvä ja osaa ratkaista ongelmia nopeasti ja tehokkaasti. Järjestelmällinen haluaa jokaisen asian olevan oikealla paikallaan ja velvollisuudentuntoinen pitää lupauksensa ja suorittaa tehtävät tunnollisesti. Korkeaan itsekuriin taas liittyy asioiden hoitaminen loppuun asti, huolimatta häiriötekijöistä. Jos tunnollisuuden taso on matala, yksilö on enemmän spontaani kuin järjestelmällinen ja suunnitelmallinen. Hän ei pidä järjestystä tärkeänä ja saattaa rikkoa lupauksensa tai jättää asioita tekemättä. Hän ei ole kovin kunnianhimoinen ja toimii helposti kiirehtien miettimättä tekojensa seurauksia. Toisaalta spontaanius näkyy yksilössä myös joustavuutena.

Sovinnollisuus (agreeableness). Sovinnollisuudella tarkoitetaan yksilön suhtautumista ja kykyä mukautua toisten ihmisten tunteisiin. Sen alapiirteitä ovat luottamus, rehellisyys (mutkattomuus), epäitsekkyys, mukautuvuus (myöntyväisyys), vaatimattomuus ja herkkätunteisuus. Esimerkiksi luottavainen uskoo, että ihmiset ovat enimmäkseen rehellisiä ja hyväntahtoisia. Rehellinen on vilpitön, kun taas epäitsekäs huolehtiva ja huomaavainen. Myöntyväinen on lempeä, ei pidä riitelystä ja antaa helposti anteeksi. Sovinnollisuuden piirteen vastakohta on kokeilullisuus. Kokeilullinen uskoo ihmisten käyttävän tilaisuuden tullen toisia hyväkseen eikä ole kiinnostunut toisten ihmisten ongelmista. Hän osoittaa selvästi suuttumuksensa tai epätyytyväisyytensä ja saattaa uskoa olevansa parempi kuin muut. Kokeilullinen on myös enemmän analyyttinen kuin myötätuntoinen. Todella vahvasti kokeilullinen saatetaan kokea haastavana ja kilpailuhenkisenä, kun taas vahvasti sovinnollinen taas saatetaan nähdä naiivina ja alistuvana.

Avoimuus (openness to experience). Avoimuudella kuvataan yksilön seikkailunhalua ja uteliaisuutta sekä arvostusta epätavallisia ideoita ja mielikuvitusta kohtaan. Alapiirteitä ovat haaveellisuus (mielikuvitus), taiteellisuus (esteettisyys), tunteellisuus (avoimuus tunteille), joustavuus (avoimuus toiminnalle), älyllinen uteliaisuus (avoimuus ajatuksille) ja suvaitsevuus (avoimuus arvoille). Haaveellinen pitää kuvittelemisesta ja antaa ajatusten vaeltaa vapaasti. Esteettisyyttä arvostava saa syviä elämyksiä taiteesta. Tunteellisen tunnemaailma on syvä ja monipuolinen ja älyllisesti utelias on kiinnostunut monista asioista. Kun avoimuuden esiintymisen taso on matala, ajatukset liittyvät enimmäkseen käytännöllisiin asioihin ja rutiineja pidetään vaihtelua kiinnostavampana. Taide, musiikki ja kirjallisuus eivät juurikaan kiinnosta. Yksilö ei kiinnitä tunteisiin kovin paljoa huomiota, vaan arvostaa enemmänkin älyllisyyttä ja johdonmukaisuutta. Hän tekee asiat mieluiten totutulla ja hyväksi koetulla tavalla ja suhtautuu varauksellisesti muihin kulttuureihin ja arvoihin.

Jos yksilö sijoittuu kaikkien näiden viiden piirteen suhteen noin puoleen väliin, on mukautuvainen ja maltillinen persoona. Muut voivat kuitenkin nähdä tällaiset henkilöt periaatteettomina, laskelmoivina tai salaperäisinä.

Piirteet työelämässä

Näiden viiden piirteen ja niiden voimakkuuksien havaitseminen itsessään ja työkavereissaan on työyhteisön toiminnalle arvokasta. Niiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään esimerkiksi miksi toinen toivoo muutosta ja toinen pysyy mieluiten totutussa tilassa tai toinen on myöntyväisempi ja toinen vaativampi. Voi olla helpottavaakin ymmärtää, että esimerkiksi epäjohdonmukaiselta tai unohtelevalta tuntuvan kollegan tunnollisuuden aste on matalampi ja että se on persoonassa pysyvähkö piirre, joka ilmenee tietyissä työelämän konteksteissa. Usein ilmiölle nimen saaminen auttaa kategorisoimaan sekavalta tai käsittämättömältä tuntuvan asian, mikä helpottaa sen ymmärtämistä ja hyväksymistä.

Tunnistitko osasta kuvauksia itsesi? Itsereflektoinnin tueksi netistä löytyy testejä, joiden vastausten pohjalta saat arvion omista piirteistäsi ja niiden vahvuudesta. Esimerkiksi tässä on niistä yksi suomalainen versio.

Seuraavassa blogitekstissä esittelen Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorin, joka erityisesti konsultti- ja koulutusmaailman suosima tapa kuvata persoonallisuus- ja ajattelutyyppejä yksilöllisten mieltymysten näkökulmasta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s